Murrosikä tuo mukanaan radikaaleja muutoksia kuten hormonaalista ailahtelua ja impulsiivista käyttäytymistä. Toisinaan väitetään, etteivät nämä teiniangstiin yhdistettävät piirteet kuitenkaan liity suoranaisesti tavalliseen teininä olemiseen, vaan että kaikki kamppaileminen ja apaattinen väsyneisyyden tunne ovat peräisin kroonisesta ja vakavasta univajeesta.

Monet murrosikäisistä nukkuvat ikäisekseen aivan liian vähän, sillä kun suositeltu määrä nukuttuja tunteja on vähintään kahdeksan tai yhdeksän tuntia päivässä, nukkuu moni teini tästä vain puolet. Jokaisella meistä on sisässämme pieni sisäinen kello, joka säätää kehon lämpötilaa, unirytmiä, ruokahalua ja hormonaalisisia muutoksia. Liian vähäiset yöunet johtavat vaikeuksiin: nuoren saattaa olla vaikea pysyä aloillaan tai keskittyä johonkin meneillä olevaan tehtävään. Liian lyhyet yöunet vaikuttavat suoraan nuoren fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä kykyyn oppia ja omaksua uusia asioita. Toisinaan nuori saattaa jopa unohtaa asioita, vaikka ne olisivat todella tärkeitä nuorelle itselleen. Tämä tapahtuu juuri kriittisellä hetkellä, sillä myös nuoren opiskelut voivat vaarautua keskittymisvaikeuksien äityessä kovin pahoiksi. Toinen pienoinen riski piilee siinä, että väsyneenä esimerkiksi auton ratissa voi sattua ikäviä asioita.

Moni syyttää nuorten väsymyksestä nykyteknologiaa. Viime aikoina keskusteluissa onkin ollut älypuhelmen käyttäminen juuri ennen nukkumaanmenoa. Suurin osa asiantuntijoista suosittelee paitsi teineille, myös muillekin, että kaikki elektroniset laitteet olisi hyvä sammuttaa vähintään tunnin ennen nukkumaanmenoa. Monessa perheessä nukkumaanmenoajan ohella juuri mobiililaitteen käyttö aiheuttaa eniten suukopua ja erimielisyyksiä. Teinit kuitenkin kaipaavat uudessa elämänvaiheessaan autonomiaa ja mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä – myös sen suhteen, mihin aikaan he menevät illalla nukkumaan. Eräässä muutaman vuoden takaisessa akateemisessa tutkimuksessa todettiin, että myöhäisen, keskiyöhön tai myöhäisempään aikaan asetettu nukkumaanmenoaika tarkoitti todennäköisemmin lasten masentumista. Sellaisissa perheissä, joissa vanhemmat päättävät nuoren nukkumaanmenoajan, saattaa se toimia nuoren eduksi pidemmän päälle, vaikkei se siltä sillä hetkellä tuntuisikaan.

Sen sijaan, että nuorelle nalkuttaisi jatkuvasti hillittömästä älypuhelimen käytöstä, on huomattavasti suositeltavampaa käyttää aikansa ja vaivansa siihen, että antaa nuoren nukkua niin paljon kuin sielu sietää. Kasvava ja muutoksia läpikäyvä keho tarvitsee lepoa ja akkujen lataamista, jolloin ymmärrys, kannustus ja nuoren oman kehon suhteen ovat entistä suuremmassa merkityksessä,