Nuorten humalanhakuinen juominen vähentynyt Suomessa viime vuosina

drinkimn

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisten nuorten alkoholinkäyttö ja humalajuominen on jatkuvassa laskussa. Trendi on ollut tämän suuntainen jo reilun kymmenen vuoden ajan. Tämä on erittäin positiivista, sillä uusien tutkimusten mukaan juominen – etenkin runsas sellainen – näkyy aivojen rakenteessa. Nuorena alkanut alkoholinkäyttö voi jopa aihettaa pysyviä muutoksia, joten kaikkeen nuorten alkoholinkäyttöön pitäisikin puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheesssa.

Nuoret tutustuvat yhä alkoholiin yleensä jo alaikäisinä. Perhetaustalla tai nuoren kotipaikalla ei ole huomattu olevan merkitystä alkoholinkäytön aloittamiseen tai jatkamiseen.

Sukupuolten välillä ei ole suuria eroja raittiiden määrässä. Myöskään humalajuomisen yleisyydessä ei ole mainittavia eroja. Poikkeuksen tähän muodostaa kuitenkin 16-vuotiaat; heidän joukossa raittiita poikia on huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Kaiken kaikkiaan juomatavat on sukupuolesta riippumatta keskenään hyvin samankaltaisia. Toisin on esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa, missä tytöt ja pojat käyttävät alkoholia juo nuoresta pitäen todella eri tavoin.

Ehkä jopa hiukan yllättäen voi todeta, että suomalaisten nuorten juominen on Euroopan mittakaavalla keskitasoa. Toisaalta se on yleisempää kuin Ruotsissa. Kärkimaita juomatilastoissa on maat kuten Tanska, Espanja ja Itävalta.

Juominen vaikuttaa aivojen rakenteeseen

Tutkimusten mukaan nuoren runsas alkoholinkäyttö ei niinkään näy esimerkisi koulumenestyksessä. Myöskin mielenterveysongelmia ilmenee käytännössä saman verran, kuin alkoholia käyttämättömien tai vain vähän käyttävien kohdalla. Aivoissa runsas alkoholinkäyttö kuitenkin näkyy. Niin sanotun harmaan aineen tilavuus on paljon alkoholia käyttävillä nuorilla pienentynyt. Jos alkoholinkäyttö ja etenkin runsas sellainen jatkuu, muutokset aivoissa voivat jäädä pysyviksi. Pitkäaikaisvaikutuksia ei ole vielä paljolti tutkittu, mutta tiedossa on, että muutokset harmaassa aineessa ovat monesti yhteydessä erilaisiin muistihäiriöihin ja mielenterveysongelmiin.

Juomisen vähentämisellä on merkitystä

Mikä sitten on turvallinen määrä alkoholia terveyden kannalta, kun puhutaan nuorista? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan turvallinen määrä on hyvin vaikea määritellä. Pienikin määrä alkoholia voi lopulta olla tarpeeksi aiheuttamaan muutoksia aivoissa. Sekä vanhempien, koulun että terveydenhuollon tulisikin puttuua ajoissa nuoren alkoholinkäyttöön. Aktiiviset seulonnat terveydenhuollossa voisivat osaltaan auttaa tässä. Alkoholimainontaan olisi myös syytä kiinnittää huomiota. Parannuksia on Suomessa siinä tehty, mutta nykypäivänä sosiaalista mediaa on käytännössä mahdoton hallita, ja sitä kautta nuoret altistuvat alkoholimainonnalle kasvavissa määrin. Tässä onkin kasvattajien ja yhteiskunnan seuraava suuri haaste!